Lainan korkokatto

Uusi lakimuutos asetti entistä tiukemmat rajat kulutusluottojen koroille ja kuluille, koska lakiin määritettiin lainan korkokatto. Tällä tavoin eduskunta pyrkii saamaan niille tiukemman sääntelyn sekä kuluttajaystävällisemmät hinnat.

Se, miten uusi lakimuutos tulee todellisuudessa vaikuttamaan, on kuitenkin tässä vaiheessa vielä mysteeri. Vuonna 2013 asetettu lainan korkokatto ei vaikuttanut kuluttajien intoon hakea lainaa. Erilaisten kulutusluottojen ja pikavippien suosio on sen sijaan vain kasvanut vuosi vuodelta.

Lainan korkokatto – Miten lainojen kulurakenne on muuttunut vuosien kuluessa Suomessa?

Suomessa on myönnetty pikavippejä jo vuodesta 2005 saakka, mutta moni asia on muuttunut vuosien varrella todella paljon. Kun pikavipit saapuivat Suomen lainamarkkinoille, ne otettiin vastaan innostuneesti.

Pikavippejä haettiin suorastaan ennätysmäisen paljon viiden ensimmäisen vuoden aikana. Hyvin pian kuitenkin huomattiin, että niistä perityt korot olivat todella korkeita. Pahimmillaan lainaajalta saatettiin periä jopa reilua 1 000% korkoa lainasta. Tämän vuoksi lainan korkokatto tuli todella tarpeeseen.

Pikavippien alkuaikoina ei ollut säädöksiä, jotka olisivat suojanneet kuluttajaa.

  • 1.6.2013 – Laissa säädettiin korkokatoksi 50% +viitekorko kaikkiin alle 2000 euron lainoihin
  • 1.9.2019 – Korkokatto laskettiin 20%, lainanhoitokulut rajattiin niin, että niille katoksi tuli 150eur/vuosi

1.9.2019 – Kuluttajansuojalaki – lakimuutos

Syyskuussa 2019 asetettu laki määritteli kaikille kulutusluotoille aiempaa huomattavasti tiukemman lainan korkokaton, joka on asetettu 20%. Lainanmäärällä ei ole enää väliä. Aiemmin voimassa ollut vuonna 2013 asetettu laki salli kaikille yli 2 000 euron suuruisille lainoille niin sanotun porsaanreiän. Uusi laki kuitenkin määrittää, että kaikkien kulutusluottojen nimelliskorko on 20%.

Tämän lisäksi laki määrittelee myös sen, kuinka paljon muut lainanhoitokulut voivat vuositasolla olla. Niillekin on asetettu katto, eli 1.9.2019 lähtien ne voivat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa. Luottokustannukset eivät myöskään saa ylittää 0,01% luoton kokonaismäärästä vuorokaudessa. Jos kuitenkin lainan laina-aika on yli 30 vuorokautta, voivat lainan kustannukset olla 5 euroa päivässä.

Kulut riippuvat tästä lähtien luoton määrästä. Esimerkiksi vuoden maksuajalla olevan 2 000 euron lainan kulut voivat olla jatkossa vain reilut 70 euroa/vuosi.

Toisin sanoen syyskuun ensimmäinen päivä vuonna 2019 voimaan astunut laki ei jätä tulkinnanvaraa kulutusluottojen hinnoittelulle. Lainojen kulurakenne on tästä lähtien 20% nimelliskorko + maks. 150 € lainan muut kulut/vuosi.

Uusi laki koskee kaikkia kulutusluottoja lukuun ottamatta asuntoluottoja ja ajoneuvojen osamaksukauppaa. Kulutusluotoiksi määritellään myös pikavippien lisäksi pankkien myöntämät auto- ja remonttilainat sekä osamaksulla tehtävät ostokset ja luottokortit.

Esimerkkilaskelma uudella vuoden 2019 korkokatolla:

  • Lainasumma: 2 000 €
  • Laina-aika: 1 vuosi
  • Nimelliskorko: 20%
  • Lainanhoitokulut maks./vuosi: 150 €
  • Lainan todellinen vuosikorko: 38,25 %
  • Korkojen osuus: 223,23 €
  • Lainan kokonaiskulut: 2373,23 €

Uusi korkokatto tulee mitä luultavimmin nostamaan laina-aikoja ja mahdollisesti myös lainasummia. Tämän lisäksi lakimuutoksen myötä osa lainapaikoista tulee putoamaan pois kilvasta. Tämä sama ilmiö tapahtui myös edellisen korkokaton astuessa voimaan, eli vuonna 2013.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että nyt voimaan astunut korkokatto ei koske jo otettuja lainoja. Eli jos luottosopimus on tehty ennen syyskuussa 2019 voimaan astunutta korkokattoa, ei siihen voida soveltaa uutta lakia.

1.6.2013 – Kuluttajansuojalaki – lakimuutos

Lainojen korkoa on pyritty suitsimaan aiemminkin, sillä vuonna 2013 eduskunta asetti pikavipeille korkokaton. Sen mukaan alle 2 000 euron suuruisten pikavippien todellinen vuosikorko sai olla enintään korkolain mukainen viitekorko + 50%.

Laki astui voimaan 1.6.2013 ja se koski siis vain ja ainoastaan alle 2 000 euron suuruisia lainoja, eli niin kutsuttuja pikavippejä. Koska ennen tätä lakimuutosta pikavippien korot olivat olleet todella korkeita, toi tämä asetettu laki luonnollisesti suuren muutoksen tullessaan.

Itse asiassa se myös poisti osan luotonmyöntäjistä markkinoilta, sillä ne eivät pystyneet sopeuttamaan toimintaansa uuteen korkokattoon ja sen asettamiin vaatimuksiin. Tämä laki koski myös luottokortteja, eli toisin sanoen kaikkia alle 2 000 euron suuruisia lainoja.

Hyvin pian pikavippiyritykset kuitenkin huomasivat niin sanotun porsaanreiän laissa ja alkoivat kiertää vuoden 2013 lakimuutosta. Tämän ansiosta markkinoilta löytyykin nyt runsaasti luotonantajia, jotka tarjoavat haettavaksi lainatuotteita, joita ei voi soveltaa kyseiseen lakiin.

Usein kysyttyä

✅ Mitä lainoja ja luottoja uusi korkokatto koskee?

Uusi 1.9.2019 voimaan astunut korkokatto koskee kulutusluottoja, limiitti – ja tililuottoja, sekä luottokortteja.

✅ Miten uusi korkokatto muuttaa lainojen hinnoittelua?

Uusi korkokatto määrittelee nimelliskorolle 20% korkokaton, sekä tämän lisäksi lainan muut kulut voivat jatkossa olla maksimissaan 150 euroa vuodessa.

✅ Miksi korkokatto asetettiin?

Korkokatto asetettiin, jotta se pystyisi hillitsemään suomalaisten alati kasvavaa ylivelkaantumista. Korkokatolla halutaan myös laskea lainojen ja luottojen hinnoittelua

✅ Miksi tarvittiin uusi korkokatto?

Vuonna 2013 asetettu aiempi korkokatto ei tuonut toivottua tulosta eduskunnan mielestä ja luotonantajat myös pystyivät kiertämään sitä. Tästä syystä eduskunta asetti uuden korkokattolain, joka astui voimaan 1.9.2019.

✅ Kannattaako lainat edelleen kilpailuttaa, vaikka uusi korkokatto astui voimaan?

Kyllä. Vaikka lainapaikoille onkin asetettu yhtenevä korkokatto, ei se kuitenkaan poista lainan kilpailuttamisen tärkeyttä lainanhakuprosessissa.

✅ Miten korkokatto tulee vaikuttamaan lainanhakijan elämään?

Uusi korkokatto alentaa koroa, mutta samalla se myös mitä luultavimmin muuttaa lainojen maksuaikoja pidemmiksi. On myös spekuloitu että sen myötä lainapaikat tulevat myös kiristämään luotonantoa.